Päivitettyjä sananlaskuja

Suomalaisten sananlaskujen perinne on täynnä suuria tyhjänpäiväisyyksiä, jotka ovat sekä mielikuvituksettomia että järjenvastaisia. Niiden pääasiallinen funktio on ollut tarjota ihmisille yksinkertaisia vastauksia tilanteisiin, jossa heidän on odotettu käyttävän aivosolujaan johonkin muuhun kuin pingiksen pelaamiseen. Enimmäkseen ne ovat huonoa kansallista itsetuntoa korostavia masentavia latteuksia, jotka motivoivat erinomaisesti kaivamaan oman hautakuopan routaiseen maahan, sitten kuolemaan, ja sitten peittämään oman hautansa.
Olen päivittänyt joitakin tunnettuja sananlaskuja nykyaikaiseen muotoon, jotta ne tarjoaisivat entistä suurempaa käytännönhyötyä lukijoilleen:

"Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Vielä parempi Alfa Romeo autotallissa ja kymmenen miljoonaa tilillä."

"Ahkeruus kovan onnenkin voittaa. Sata orjaa ahkeruudenkin voittaa."

"Puhtaus on puoli ruokaa. Syö saippuaa, köyhä."

"Rakkaalle lapsella on monta nimeä. Ja huonomuistiset vanhemmat."

"Soma kuin sika pienenä. Tämä ei vielä lupaa paljoa."

"Suu valehtelee mutta silmät puhuvat totta. Positiivisena puolena, silmät eivät puhu."

"Sopu sijaa antaa. Kuten myös moottorisaha."

"Älä pure ruokkivaa kättä. Sen sijaan kolkkaa käden omistaja, varasta hänen lompakkonsa ja tyhjennä jääkaappi."

"Asioilla on kaksi puolta. Tämän sananlaskun keksijällä kaksi aivosolua."

"Leipä miehen tiellä pitää. Useimmat suosivat silti autolla ajamista."

"Haukkuva koira ei pure. Ei tosin ole kannattavaa odottaa haukkumisen loppumista."

"Jos antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden. Jos antaa pahalle kirjepommin, paha räjähtää kadulla kävellessään."

"Historia toistaa itseään. Historia toistaa it... Hetkinen?"

"Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Seuraavaksi luvassa rikkihapposade, ydinsota ja Kauniit ja rohkeat-uusintamaraton samana päivänä."

"Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Esimerkiksi, palkkaamalla hullun töihin."