lauantai 9. kesäkuuta 2012

Loukkaantumistalkoot & poliittinen korrektius



Vitsien kertominen on vaarallista. Varusteleka pääsi Helsingin Sanomien etusivulle, koska myi tuotetta nimellä vaimonhakkaajapaita. Teko on pöyristyttävä, sillä kyseinen vaatekappale on tunnetusti vain herrasmiesten suosima pukine. Ensi- ja turvakotienliiton toimitusjohaja tuohtui asiasta, koska perheväkivalta on vakava asia, eikä mitään vakavaa asiaa ole sallittua humorisoida.
Suomessa onkin jokaista asiaa varten perustettu oma virasto, jonka tehtävä on loukkaantua siitä jos edustamastaan asiasta vitsaillaan.
Koska Suomen valtion pääasiallinen harrastus on miettiä mitä muut maailman valtiot ajattelevat meistä, voisimme osoittaa edistyksellisyytemme ja ryhtyä maailman ainoaksi poliittisesti täysin korrektiksi valtioksi, jossa loukkaavien vitsien ja ruokottomien puheiden kertominen olisi kielletty laissa.
Tämä on  haastavaa, ja vaatii uutta asennoitumista. On hyvin tarkkaan mietittävä puheenaiheet joista voi puhua arvostellen, ehkä jopa huumorilla sivallellen.
Kiellettyjä aiheita ovat esimerkiksi:
- Kuolema, liian vakavaa, vaikka jokainen ennen meitä elänyt ihminen on kuollut,  jokainen elävä kuolee pian ja jokainen koskaan syntyvä tulee kuolemaan.
- Uskonnot, koska on pyhä oikeus uskoa valitsemaansa jumalhahmoon, ja ratioaalinen, faktalähtöinen keskustelu asiasta on tarpeetonta.
- Kaikki satunnaisesti valitut ikävät jutut, sillä jos asia on vaikea ja sisältää erilaisia puolia, on parasta olla keskustelematta siitä ollenkaan.

Sen sijaan tulee keskustella vain hyväksyttävistä, keveistä aiheista, mutta niidenkin kanssa on oltava hyvin tarkka.
Voisi esimerkiksi kuvitella, ettei tee mitään väärää todetessaan junassa ystävälleen sään olevan huono toisin kuin ennustettiin. Mutta entäpä jos vain kahden tuolirivin päässä istuu meteorologi, tai joku joka tuntee meteorologin, tai joku jonka serkku on naimisissa meteorologin kansa, ja kertoo nämä sanat hänelle. Epäonnisen meteorologin viikko saattaa mennä täysin pilalle.
Uusi poliittinen korrektius tulee ulottaa jokaiselle elämänosa-alueelle. Jos saa ravintolassa eteensä karmaisevan annoksen, tulee asiaa kommentoida seuraavasti:
"Tarjoilija, kertokaa kokille ystävälliset kiitokseni siitä, että hänen ruokansa sai ummetuksesta kärsineen vatsani jälleen toimimaan!".

Huumori on tietysti tärkeä asia, mutta vaikeasti hallittava sillä se livahtaa hyvin helposti poliittiseen epäkorrektiuteen. Valtion taholta olisi syytä perustaa oma virasto, joka keskittyisi ainoastaan kehittämään vitsejä jotka eivät loukkaa ketään, ja parhaimmassa tapauksessa ovat jopa opettavaisia. Esimerkiksi näin:

"Pikku-Kalle meni kauppaan ja osti munia. Hän oli juuri poistumassa kaupasta lakisäädösten vastaisen korkean kynnyksen ylitse ja vaarassa kompastua, kun kassaneiti huudahti hänelle "Hei, taisit unohtaa ostaa jauhoja äidillesi!". "Hyvä tavaton, arvon kassaneiti", Pikku-Kalle huudahti ja läimäisi otsaansa epäuskon vallassa, "Kylläpä äitini olisi pettynyt jos olisin tullut kotiin vain munat kädessäni!".

"Rabbi, pappi ja imaami menivät poliittisesti korrektiin ravitsemusliikkeeseen, joka tarjoili vain mietoja viinejä. Kukaan ei puhunut sanaakaan, ja kaikilla oli oikein mukavaa".

"Aku Ankka oli lähdössä osa-aikatöistä kotiinsa tapaamaan veljenpoikiaan, jotka jostain syystä asuivat hänen kanssaan eivätkä kiinnittäneet liikaa huomiota faktaan että Aku yritti toistuvasti liehitellä naapurissa asuvaa serkkuaan Iines Ankkaa, kun Hessu Hopo kiljaisi: "Kauhistus Aku, olet aikeissa poistua töistä ilman housujasi!". "Hyvät hyssykät, Hessu, olet oikeassa!", Aku huudahti. "Onneksi huomasit asian, sillä olin vähällä syyllistyä siveysrikokseen esiintymällä julkisella paikalla ilman housuja, joka olisikin pahinta mitä voisin tehdä. Nyt lähden iskemään serkkuani ja pahoinpitelemään veljenpoikiani.".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti