Juhlavuuden nimissä ihmiset ovat valmiita altistamaan itsensä mitä oudoksuttavimmille ilmiöille. Missä vain ovat juhlat, siellä vallitsee epämukavien käytäntöjen viidakko.
Kuten vaikkapa kravatit. Ne ovat kangasviipaleita, jotka sidotaan monimutkaisella rituaalilla kaulan ympärille jotta vaikutelma olisi arvokas, vaikka ne tuntuvatkin vain siltä kuin kuristajakäärme tekisi läheistä tuttavuutta kaulasi kanssa.
Kaikista keljuin keksintö ovat kuitenkin kahvikupit. Juhlissa tulee käyttää vain mahdollisimman pieniä kahvikuppeja, jotka tulee asettaa samaa sarjaa olevan sangen pienen lautasen päälle. Palveluhenkilökunnalle maksetaan siitä, että he kaatavat nämä kupit täyteen kuumia nesteitä, jotka pienikin tahaton liikerata saa ylitsevuotaisesti pärskymään kupin laitojen ylitse. Tämän myötä käynnistyy vaarojen täyttämä retki kahvipöydästä kohti istumapaikkaa, jotka ammattimaisen kieroutuneisuuden nimissä on pyritty sijoittumaan mahdollisimman kauas toisistaan. Matkan ainoa pyrkimys on yrittää selvitä takaisin pöytään siten että noin puolet kahvista olisi jäljellä kupissa, eikä liian paljon siitä olisi läikkynyt esimerkiksi lattialle tai sattumanvaraisen sukulaisen niskaan.
Seuraavan kerran osallistuanne tämän tyyppisiin juhliin, kehoitan etsimään käsiinne juhlien järjestävän tahon ja kaatamaan hänen päälleen kupillisen kuumaa kahvia hyvin hitaasti, ja lausua samaan aikaan juhlavasti elehtien: "Tässä sinulle eleganssia, senkin vanha nauris!".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti