Nostalgia on ajatusvirhe, jossa haikaillaan menneiden aikojen perään koska sinne ei voi palata tarkistamaan, kuinka ikävästi kaikki olikaan. Ihmisten kuulee usein haihattelevan kuinka he haluaisivat olla taas lapsia, jolloin kaikki oli helppoa ja vaivatonta. Pötyä. Lapsuudessa ei ole mitään hauskaa. Sitä joutuu pukeutumaan kummallisiin neonvärisiin vaatteisiin, jotka herättävät kauhua seuraavien vuosikymmenten ajan todisteeksi otetuissa valokuvissa. Kaveripiirisi muodostuu sen perusteella ketä sattuu olosuhteiden pakosta asumaan geologisessa läheisyydessäsi, ja useimpien ns. "ystäviesi" suosikkiharrastuksena on kivien syöminen ja itsensä telominen kaatuilemalla ja putoilemalla erilaisista paikoista. Olet pakotettu syömään kummallisia ruokia, koska se on olevinaan opettavaista, vaikkei kukaan todellisuudessa pidä parsakaalista. Et saa tehdä mitään ja tästä huolimatta kuulet valitusta useimmista tekemistäsi asioista. Luultavasti vanhempasi ovat monintavoin mielivaltaisia pölvästejä, mutta vasta-argumenttien esittäminen on turhaa koska aikuiset ovat aina rationaalisia älykköjä ja lapset tomppeleita. Joka ikävä kyllä on totta, sillä tulet myöhemmin huomaamaan että lapsena suustasi on purkautunut vain kolossaalista häpeää herättäviä mölähdyksiä, jotka on kuvattu videokameralle talteen varmistamaan ettei niiden tuottama häpeä koskaan katoa.
Positiivisena puolena voisi ajatella lapsuuden tulevan vain kerran ja onneksi elämän alkuvaiheessa kun paremmasta ei vielä tiedä, mutta riittävästi fossiloiduttuaan sitä luultavasti joutuu kärrätyksi vanhainkotiin kokemaan kaikki nöyryytykset uudestaan. Elämä on hienoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti