Hirtetyn Miehen Tanssi, 2. Promootiokuvaelma

Muutama sana Hirtetyn Miehen Tanssista.

Kyseessä on komedia miehestä joka päättää itsensä. Ei mistään perinteisestä syystä, vaan vain mielenkiinnosta asiaa kohtaan. Päähenkilö on sietämätön, skottiviskin ja sikarien marinoima misantrooppi, joka ei kykene näkemään maailmassa mitään positiivista. Hänen ainoa ystävänsä on lastenkirjailija, joka vihaa lapsia, kerää keskiaikaisia aseita ja suunnittelee paavin salamurhaa.
Kulkiessaan kohti kuolemaansa kirjan kertoja valottaa meille historiansa merkityksettömiä kommelluksia. Mukana on epäromanttisia sivujuonia, kummallisia taistelukohtauksia sekä paljon eksistentialistista jauhamista.

Kirja yrittää olla kepeä komedia, joka luultavasti tulee siitä huolimatta joko depressoimaan tai loukkamaan lukijansa. Kenties molempia.
Varoituksen sanana, lukija tulee varmasti loukkaantumaan jos:
- Sattuu pitämään elämää ainutkertaisena kokemuksena josta pitäisi kyetä iloitsemaan.
- Mikäli pitää kuolemaa ja sen erilaisia olomuotoja vakavana asiana, jolla ei sovi vitsailla.
- Loukkaantuminen on varmaa, jos sattuu uskomaan mihin tahansa tarjolla olevista jumalista.
- Loukkaantuminen on varmaa myös, jos ei satu uskomaan jumalaan.
- Jos sattuu pitämään Jack Daniels-viskistä.
- Jos sattuu pitämään eläimistä, lapsista tai avokadoresepteistä.

Ainut syy miksi kirjaa voisi suositella kenellekään on että se tarjoaa aivan uudenlaisen romaanityypin, "masentava komedia".
Suosittelen että lukemisen jälkeen kirja on parasta valella halvalla viskillä ja polttaa se.

Jos kirjaa kuitenkin haluaa ostaa, voi tulla paikan päälle julkaisujuhliin Manalan baarikabinettiin 28.1 kello 18.00 alkaen.
Kirjan voi myös tilata sähköpostilla osoitteessa rikhard.larvanto@studiolight.fi, jolloin sen saa tupsahtamaan postilaatikkoonsa.
Tai myös jos sattuu näkemään minut jossain elävänä, voi minua heittää päähän esim. tarkasti tähdätyllä vesimelonilla ja sanoa "Haluaisin ostaa kirjasi, senkin turjake!".
Paikasta ja tilanteesta riippumatta kirjan hinta on roistomainen 25 euroa.

"Hirtetyn miehen tanssi", 1. promootiokuvaelma

Kuinka olla taiteilija

Taiteilijana esiintyminen on hyvä idea, koska se sekä sallii sinun käyttäytyä ylimielisesti kaikkia kohtaan, sekä kääntää charmikkaiden herrasmiesten/viehkeiden neitojen/murhanhimoisten ammattikoululaisten huomion puoleesi.
Tässä muutamia neuvoja kuinka onnistua esiintymään vakuuttavasti:
- Juhlissa seiso syrjäisisimmässä nurkassa muista erillään punaviiniä siemaillen Jos muut juhlijat ovat rikkaita, juo halpaa punaviiniä herättääksesi pahennusta, ja jos taas opiskelijoita, kallista herättääksesi kateutta.
- Jos joku yrittää tehdä tuttavuutta kanssasi, ilmaise hänelle halveksuntasi kaikkia näitä kevytmielisiä juhlijoita kohtaan, jotka yrittävät unohtaa merkityksettömän elämänsä ja tuhon partaalla seisovan maailman kevykenkäisellä juhlinnalla. Tästä huolimatta änkeä vähintään kaksiin juhliin jokaisena viikonloppuna.
- Baarissa kieltäydy juomasta muuta kuin viiniä tai omituisista aineksista koostuvia drinkkejä, kuten gin & tonic.
- Riippumatta varallisuustasostasi käyttäydy aina kuin olisit miljonääri.
- Opettele mahtipontisesti sointuvia lauseita jotka saavat elämäsi kuulostamaan jatkuvalta taistelulta, kuten "Olen tuomittu ajelehtimaan päivästä toiseen rapistuvan ylellisyyden ja ilottoman seksin valtameressä".
- Jos joku sanoo uskovansa jumalaan, naura hänelle ilottomasti, ja mutise jotain sekavaa Voltairesta, Sartresta ja Nietzschestä.
- Värien käyttö vaatteissa ei ole suotavaa.
- Suositeltavia vaatekappaleita ovat mustat pikkutakit, mustat farkut, mustat kävelykengät, mustat kravatit, mustat poolopaidat, mustat... No, ymmärsit idean.
- Halveksi kaikkia suosittuja elokuvia, musiikkia ja muuta taidetta joka on alistunut kaupallisuuden alttarille. Muista intoilla 50-luvun ranskalaisista uuden aallon elokuvista tai 60-luvun hämäristä progeyhtyeistä, joista kukaan ei ole koskaan kuullut.
- Jos joku on sattumalta kuullut jostakin ylistämästäsi elokuvasta tai bändistä, vaihda äkkiä mielipidettäsi.
- Esitä aina kriittisiä kommentteja asioihin, joista muut pitävät. Esim. Ikea, hampurilaiset, colleget, amerikkalaiset toimintaelokuvat, ylipäätään kaikki yleisluontoinen elämästä nauttiminen.
- Halveksi ääneekkäästi ihmisiä jotka omistavat television ja tuhlaavat aikaansa katsomalla sen aivotoimintaa sulattavia viihdeohjelmia. Kieltäydy uskomasta että heillä voisi mitenkään olla yhtä hauskaa kuin sinulla lukiessani yksiössäsi John Miltonia yksin kello neljä aamulla.
- Aurinkolasien käyttäminen paikasta ja vuorokauden ajasta riippumatta on suositeltavaa.
- Jos joku yrittää aloittaa kanssasi keskustelun lukemastaan kirjasta, tuhahda, käänny ympäri ja kävele pois sanomatta sanaakaan.
- Kun joku kysyy viimeaikaisista taiteellisista saavutuksistasi, katso häntä alaspäin ja totea että kirjakustantamot/levy-yhtiöt/taidemaailma ovat alistuneet kapitalismin edessä, eivätkä rohkene julkaista materiaalisia joka olisi mullistavaa. Tämän jälkeen kaada kysyjän päälle lasi viskiä ja tumppaa sikarisi niin että tämä syttyy palamaan.

Aika juoksee, minä en

Omistakaamme tuokio miettiäksemme paljonko aikaa elämästämme käytämme esimerkiksi seuraavanlaisiin toimenpiteisiin:


- Epätoivoiset piiloonsyöksymiset, äkkikäännähdykset ja silmien uudelleen suuntaukset kohdattaessa kadulla vaivaannuttavia puolituttavuuksia.

- Läpinäkyvät yritykset tarkastaa huomaamattomasti onko housujen vetoketju kiinni
 julkisilla paikoilla (ja tämän seurauksena epäilyttävältä hyypiöltä vaikuttaminen).
- Piilottelu ovensa takana välttääkseen astumista rappukäytävään samaan aikaan naapurin kanssa.
- Poikkeuksillisen kovaäänisille tai rytmillisesti huvittavasti purkautuville suolistokaasuille nauraminen

- Meluisassa ravitsemusliikkeessä sinulle puhuvan henkilön sanojen täydellinen väärinkuuleminen, ja tähän ympäripyöreän vastauksen laatiminen joka kuulostaisi edes etäisesti samaa asiaa käsittelevältä toteamukselta.
- Seisominen ruokakaupan jonossa ja mielikuvituksellisten kirousten laatiminen sille rouvalle, joka viidenkymmenen ihmisen edessä kaupan kassalla pyytää yksittäispakkaamaan jokaisen pakasteensa, ostaa viidesti vääränmerkkisiä kevytsavukkeita, vaatii alennusta kurkkusalaattipurkussa olevan kolhun takia, maksaa lukuisillla pullonpalautuskuiteilla, etsii etukorttiaan ja kertoo samalla innoittavaa tarinaa sukulaislastensa ihottumista.

Snobijengit eivät armahda

Se tapahtui Punavuoressa ja kyse oli oikeastaan hallusinaatiosta, joten mitään ei oikeasti tapahtunut Punavuoressa. Yhtäkaikki se kuulosti svengaavalta tavalta aloittaa tarina, huolimatta siitä että jo ensimmäinen lause kumosi itsensä.
Oli synkeä yö. Joukko nuoria gangstereita hiippaili Punavuoren jugendlinnojen silhuettien muodostamien varjoisten kanjonien välissä, lippalakit silmillä ja lököttävät farkut vipattaen yötuulessa. He hiipivät hiljaa hämyisillä kaduilla vilkuillen peloissaan ympäröiviin varjoihin. Ilta oli alkanut lupaavasti heidän viettäessä iltaansa perinteisessä syntisessä merkeissä  Helsingin lähiöissä, joissa he käyttivät ruokotonta kieltä ja joivat runsaasti energiajuomia kuunnellen samalla räpmusiikkia, kunnes varomaton erehdys oli saanut heidät hyppäämään ratikasta Punavuoressa. Tuolla pahamaineisella alueella, jossa ylimieliset ja muihin ihmisiin alentuvasti suhtautuvat snobit liikkuivat. Oli tunnettu fakta, että yöaikaan tavallisen nuorisogangterin ei kannatta liikkua näillä kulmilla, jossa snobijengit vahtivat reviireitään Kerberoksen lailla.
"Me emme voi jäädä tänne, tämä on snobimaata!", ärähti yksi nuorisorikollinen kauhuissaan.
"Olet oikeassa, Iso-Erik, paetaan vielä kun voimme!", huudahtavat muut kuorossa. (Kyllä, kuorossa. Vaikka he ovat nuorisorikollisia, harrastavat he silti kuorotoimintaa).
Yhtäkkiä heidän askeleensa jäykistyvät. Kulman takaa kantautuu karmaisevia ääniä, jotka hyytävät verensä. Kyllä vain, klassista musiikkia, pahamaineinen Brucknerin yhdeksäs sinfonia!
Ennen kuin nuorisogangterien joukko ehtii edes kiljaista kauhusta, se tapahtuu: Kulman takaa astelee esiin pahamaineisten snobien joukko. Heillä on silinterihatut, monokkelit ja frakit. Snobien jengitunnukset! He polttavat piippuja, ja pyörittelevät käsissään kävelykeppejä. Yksi kantaa olkapäällään gramofonia, josta soivat klassiset merkkiteokset karmaisevassa sivistyksellisyydessään.
"Kas vain, te barbaariset moukat,  rullalautajalkineenne ovat kuljettaneet askeleenne flaneeramaan väärille bulevardeille!", sanoo joukon johtaja tuijottaen heitä silinterinsä lierin alta, puhaltaen savua suupielestään.
"M-me ollaan tosi pahoillemme, arvoisa julma snobijohtaja, me ei enää koskaan tulla tänne", sokeltaa yksi nuorisogangstereista jalkansa vispaten kauhusta.
"Onko tuo tanssia? Julkenevatko tolvanat jalkasi harrastaa muuta tanssia kuin charlestonia täällä Punavuoressa?", snobijohtaja ärjäisee.
"Ei, mun jalat vain vispaa kauhusta!"
"En ymmärrä kieltä jota puhut, sinä alkeellinen ameeba, mutta se ei säästä barbaarijoukkoanne muilutukselta! Snobit, kohottakaa kävelelykeppinne hyökkäysasentoon! Von Hannemark, asettakaa gramofoniin Bachia! Sir Lochwark, valmistautukaa lukemaan ääneen Kierkegaardin Päättävää epätieteellistä jälkikirjoitusta samalla kun muut teemme näille moukille sen mitä Ruotsin talvi teki Descartesille!".
"Ei, armoa, me luvataan vaihtaa lippalakit fedoraan ja äänestää kokoomusta!", huutavat epätoivoiset nuorisogansterit kuorossa.
"Armoa? Me snobit emme anna armoa huonosti sävelletyille kuoroavunhuudoille! Olipa sietämättömän ala-arvoista pentatonisen mollin käyttöä, mon dieu!"
Snobit kohotavat kävelykeppinsä. Nuorten ganstereiden öiset avunhuudot katoavat Bachin urkujen jylyyn.

"Koska olet kaunis mutta haisit pahalta, tiesin että sinut oli tapettu."

Leonard Cohen tarjoaa erinomaisia neuvoja runouden kirjoittamiseen.

Leonard Cohen- How to speak poetry

Esittelyssä kolme turistilajia

Esittelyssä kolme laajasti levittäytynyttä turistilajityyppiä:

Perisuomalaiset turistit:
- Kohde valitaan sen perusteella, kuinka hyvin siellä on mahdollista olla tekemättä mitään muuta kuin grillata atleettista kehoaan auringon paahtamalla hiekkarannalla satojen muiden samanhenkisten hylkeiden kanssa. Eduksi lasketaan se, jos kohteessa puhutaan suomea.
- Ollaksemme tarkkoja, eduksi lasketaan myös jos valittu lomakohde ei missään määrin muistuta ulkomaata kulttuuriltaan tai tavoiltaan, sillä mikään maa ei kuitenkaan voi vetää vertoja Suomelle.
- Kätevä keino välttyä ketkujen ulkomaalaisten ruokamyrkytyksiltä on ostaa ruuat valmiiksi Suomesta. Täten välttyy myös kaikenlaisilta lipeviltä puijausyrityksiltä. Reissumies-leivät, Juhla Mokka-kahvi ja kaikki Pirkka-merkkiset tuotteet ovat klassisia makunsa tuntevan kulinaristin valintoja.
- Kulttuurin merkitystä ei sovi unohtaa. Hotellin lähellä on varmasti jokin miellyttävä karaokebaari, jossa on mahdollista osoittaa kansallistunnettaan laulamalla esimerkiksi Kari Tapiota tai Eppu Normaalia.
- Löhöttyään viikon tai kaksi rantatuolissa hotellia lähimpänä sijaitsevalla rannalla on hyvä todeta, että "Eihän näissä ulkomaissa mitään ihmeellistä ole, eihän täällä ole edes muuta tekemistä kuin maata rantatuolilla". Tämä kriittinen arvio osoittaa lausujansa oleva verraton seikkailija ja maailmanmies. Sen jälkeen voikin jatkaa makaamista.

Ylimieliset snobit:
- Lomakohde valitaan sen perusteella, kuinka runsaasti se tarjoaa mahdollisuuksia viettää päiviään museoissa, kirkoissa, hautausmaissa ja muissa paikoissa, joissa kenellekään ei vahingossakaan voi olla hauskaa.
- Loman tarkoituksena ei tule olla hauskanpito, vaan pyrkimys koota mahdollisimman suuri valikoima erilaisia kultturelleja snobikokemuksia joilla voi osoittaa paremmuuttaan muiden snobien kilpailevissa illanvietoissa.
- On hyvä laatia etukäteen tarkka-aikataulu, jossa ehtii varmasti vierailla jokaisella kansallisella muistomerkillä, pienessä kappelissa tai tomuisessa museossa, samalla lukien taustatietoa matkaoppaasta, jotta tietää hiljentyä asianmukaisella vakavuudella Leonardo da Vincin kissan haudalla.
- Ruokakulttuurin puolesta on syytä valita ravintoloita, jossa ruoka on pientä ja hinta suurta. Ravintolan ruuasta tekee aina parempaa, jos jokin tunnettu taiteilija tai muu merkkihenkilö on syönyt samassa paikassa sata vuotta sitten.
- On suotavaa hankkia matkalta lierihattuja, kaulahuiveja sekä käsilaukkuja, jotta kun joku lausuu teatterin lämpiössä virallisen kohteliaisuuden esimerkiksi sanoin "Oi, miten hieno kaulahuivi", voi siihen vastata asianmukaisesti "Voi kiitos, se on Lontoosta ja hyvin kallis!".


Madventures-pölvästit:
- Kohde lomalle varataan sen perusteella että siellä on mahdollisimman epämukavaa, epäturvallista ja epäkäytännöllistä.
- Hotelli on syytä valita mahdollisimman epämukavaksi, ja on etu jos se sijaitsee vaarallisella alueella. Kun sinua puukotetaan kolumbialaisen huumediilerin toimesta, olet etuoikeutettu kokemaan annoksen paikallista tapakulttuuria. Lisäksi saat erinomaisen tilaisuuden tutustua paikalliseen terveydenhuoltoon.
- Jos satut liikkumaan paikassa jossa on muitakin turisteja, jollainen et itse missään nimessä ole, muista pukeutua epäsiistiksi hipiksi ja katso halveksien ihmisiä jotka tekevät turistimaisia asioita, kuten ostavat ruokaa ravintolasta. Suuntaa sitten satunnaiseen hurmaavaan katukyökkiin ostamaan ravitsevia moottoriöljyssä paistettuja heinäsirkkoja.
- Missä sitten oletkin, muista etsiytyä paikkoihin joihin edes paikalliset eivät halua jalallaan astua. Lähiöiden kälyisät baarit, satunnaiset oopiumluolat sekä epämääräiset spirituaaliset puijauskeskukset  antavat mainion esimerkin paikallisesta aidosta kulttuurista. Tätä faktaa on hyvä painottaa Youtubeen-postatuissa matkavideoissa.